Menenkö valtavirran mukana ja valitsen WordPressin vai hyötyisinkö jostain toisesta ratkaisusta?
WordPressin suosio webalustana on kasvanut järjettömiin mittapuihin – ymmärrykseni mukaan jo joka kolmannes maailman websivuista on rakennettu sillä. Myös nämä sivut on rakennettu WordPressillä.
Kun mietit webprojektiasi kannattaa hieman googlailla mitä on tarjolla. Sisällönhallintajärjestelmiä (content management system) on lähinnä kolmea eri tyyppiä: avoimen lähdekoodin järjestelmät, patentoidut ratkaisut sekä Saas -ratkaisus (software-as-a-Service).
Voit ladata avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmän ilman alkukustannuksia eikä lisenssi- tai päivitysmaksuja ole. Voit kuitenkin päätyä maksamaan hieman toimivimmista ulkonäköteemoista, ilmaislinkkien poistoista sivuilta, tarvittavista pro tasoon lisäosista taikka teknisestä tuesta näihin liittyen.
Patentoidut ratkaisut ovat yritysten omia rakentamia alustoja, joiden päällä on kuukausittainen/vuotuinen hintalappu ja jotka toimivat kyseisen yrityksen palvelimella. Kustomoinneista ja päivityksistä joutuu maksamaan lisähintaa, jos yritys suostuu tarvittaviin kustomointeihin.
SaaS -ratkaisut sisältävät yleensä sisällönhallintaohjelmiston, webhotellin ja teknisen tuen samalta toimittajalta. Näitä virtuaaliratkaisuja isännöidään pilvessä ja ne hinta on skaalautuva (tiedonsiirtomäärä, tiedon tallenusmäärä, käyttäjät, tuen tarve, varmuuspalvelut, jne).
Tässä blogiartikkelissa keskitytään lähinnä käsittelemään avoimen lähdekoodin tarjoamia sisällönhallintaratkaisuja, josta suosituimmat ovat WordPress, Joomla ja Drupal.
Miksi valita avoimeen lähdekoodiin perustuva CMS?
Useimmiten syy lienee sen helppous (etenkin WordPress) sekä ne soveltuvat hyvin pienenkin budjetin sivustoksi. Suuret yhteisöt kehittävät niitä jatkuvasti ja päivitystyöllä taistelevat hakkereita vastaan – ne tuntuvat siis suht turvallisilta. Juurikin turvallisuussuistä jos päädyt valitsemaan avoimeen lähdekoodiin perustuvan sisällönhallintaratkaisun on erittäin tärkeää että olet osoittanut resurssin joka vastaa sivuston jatkuvista taustapäivityksistä jotta ne ovat koko ajan ajan tasalla. Myöskin sivuston varmuuskopionti ja pikainen palauttaminen (jos sivut kaatuvat) on hallittava joko itse tai ulkoistetun palvelun avulla.
Evästekäytännöt sekä GDPR -asiat pystytään helpohkosti huomioimaan avoimeen lähdekoodiin perustuvissa sivustoissa ja niihin on mahdollista kytkeä esimerkiksi verkkokauppoja, analytiikkaa, hakukoneoptimointia, sosiaalisten median kytkentöjä sekä inbound marketing -toimintoja.
Entäpä räätälöidysti koodatut tavalliset HTML-sivut?
HTML sivu koostuu HTML -koodista ja CSS -tyylitiedostoista. Tämän lisäksi koodeihin voi ympätä erinäköisiä toimintoja (erilaista koodia) kuten esim. Java Scriptiä, upotettuja koodeja yms.
HTML:llä koodattuihin sivuihin on helppoa rakentaa asiakkaalle jonkinlainen helppokäyttöinen HTML-editori jolla hän voi päivittää sivua taikka sivun osia (esim. pelkästään tekstiä ja/tai kuvia).
Websuunnittelijoilla saatta olla asiakkaita jotka haluavat verkkoon hyvinkin yksinkertaisen sivuston jota vain harvoin päivitetään. Miksi siis tuolloin rakennella mitään painavia sisällönhallintajärjestelmiä tällaiseen tarkoitukseen. Esim. yksityisyrittäjille tällainen ratkaisu voi olla se paras mahdollinen – sivusto on ja pysyy, sen alustaa ei tarvitse päivitellä kuten avoimen lähdekoodin alustoja ja riski että se hakkeroidaan on pieni (jos se on asianmukaisesti koodattu). Referenssit -sivuilta löydät myös tällaisia rakentamiamme sivustoja.
*CMS=Content management system